Yksin tuskaa ja pelkoa vastaan
Yksin tuskaa ja pelkoa vastaan
Moi!
Olen tässä kuluneen kesän aikana- nukkejen ja kirjojen parissa- halunnut kovasti päästä avaamaan jotain omista tarinoistani tänne blogin puolelle enemmän.
Vaihtoehtoja kyllä on, mutta loppupeleissä valinta näin kesän kääntyessä kohti loppuaan oli aika helppo- olenhan ollut tämän kesän aika lailla vain yksinäni kotona huolehtimassa perheeni koirista ja omista kissoistani porukoideni vietellessä lomaviikkojaan mökillään.
Lisäksi olen huomannut, että viime aikoina on tullut kuvattua eritoten tiettyä nukkekaksikkoa- Felicia ja Sky, sisko ja hänen kuollut, haamun roolia kantava veljensä- minkä pohjalta päätinkin, että availlaanpa siis nyt tarinaa, jossa hekin ovat mukana
Suurempaan syyniin pääseekin nyt siis tarinani ALONE (2022)
hahmoineen kaikkineen.
Kuten kyseisestä tarinasta on jo aiemmin mainittu/kerrottu siinä kolme hahmoa- nukkeina itseltäni löytyvät-Ioan, Felicia ja Hazel tulevat kukin tahollaan tempautuneeksi videopelimäiseen epätodellisuuteen nimeltä ALONE, jossa heidän on kohdattava tosielämänsä haasteet, tarkemmin tuskat ja pelot tahtomattaan silmästä silmään tehtävänään selvitä sieltä vieläpä ehjänä takaisin.
Tarkemmin tarinasta ja ALONESTA
- Tarinassa eletään nykyaikaan sijoittuvaa ajanjaksoa määrittelemättömäksi jäävässä kaupungissa.
- Tarinan päähenkilöt päätyvät videopeli epätodellisuuteen yhden päähenkilön peliharrastuksen kautta.
Kyseisellä henkilöllä on ollut huono päivä ja hän turruttaa sisäistä tuskaansa pelaamalla.
Samalla hän käy mielessään läpi huonoa päiväänsä nostaen eritoten kaksi muuta tarinan päähenkilöä esiin.
Pelatessaan aina yömyöhään asti kyseinen hahmo tulee kuitenkin nukahtaneeksi kesken kaiken peliohjaimensa päälle ja painaneeksi tietämättään nappia, joka johtaa niin hänet kuin kaksi aiemmin esiin noussutta päähenkilöä epätodellisen pelimaailman ALONE sisälle.
Pelin nimen mukaisesti ja koska heitä kaikkia yhdistää tosimaailmassa yksinäisyys on heidän jokaisen myös selvittävä yksin kohtaamistaan haasteista edes tietämättä muiden läsnäolosta saman pelimaailman sisällä.
-ALONESSA sen sisään päätyneiden päätavoitteena on siis päästä takaisin tosielämään ja- maailmaan.
Niin tämän kuin koko pelikokonaisuuden ymmärtäminen on sinne päätyneelle todella tärkeää, sillä muuten oman itsensä kautta määräytyvät, vastaan tulevat henkilöt ja haasteet voi olla suorastaan mahdoton voittaa.
Kaikista tärkeimpänä oma edistyminen on muistettava tallentaa jokaisen peliepätodellisuudessa vietetyn päivän jälkeen.
Muuten oma edistyminen ja mahdollinen eteneminen kohti paluuta tosielämään vain hidastuu tai epäonnistuu tallennusten puuttuessa kokonaan.
Osoituksena tästä tarinasssa ilmenee vastaavaa tallentamattomuuta sekä pieni sähläys, joka saattaa yhden päähenkilöistä toisen päähenkilön peliin.
-Koska ALONE on videopelimäinen epätodellisuus on sen sisään joutuneiden mahdollista kokea tosielämän pelkonsa ja tuskansa voittamisen ohella myös pahin mahdolinen eli GAME OVER.
Tällöin pelissä saavutettu eteneminen ei vain katoa vaan myös oma elämä joutuu hengenvaaraan ja täten myös paluu tosielämään vaarantuu lopullisesti.
Tästä sitten tarinan nukkejen pariin keskittyen päähenkilöihin ( yksi tarinan hahmoista onkin päässyt täällä blogin puolella esiin jo kaksi kertaa ja se hänelle suotakoot, mutta koska kyseessä on sivuhahmo jää hän tällä kertaa -kuvia ja sivullista mainintaa/esiintuloa lukuunottamatta- pois).
Ioan
-Ioan on tarinan päähenkilöistä ainoa mies ( iältään muiden tapaan noin 22-vuotias) jonka lapsuus meni jo niin kuralle, että sillä oli pitkä aikaiset vaikutukset koko hänen tulevaan elämäänsä.
Tämä näkyy tarinan alussa ennen ALONEN pelimaailmaa tms. Ioanin ollessa todella vihamielinen ja turhautunut koko ympäröivään maailmaan muista ihmisistä sitten puhumattakaan.
- Hänen äitinsä sairastui mielenterveyden häiriöön hänen ollessaan lapsi.
Pari vuotta aiemmin tämä ajoi hänen poikansa ja aviomiehensä kaaoksen partaalle ja lopulta välit tuhoutuivat täysin.
Molempien vanhempiensa kuoltua Ioanilla ei ollutkaan heistä juurikaan lämpimiä muistoja.
Kun hän ajattelee vanhempiaan, hän näkee mielessään jokseenkin mielenvikaisen naisen ja vieläkin erikoisemman isän.
Isä oli käytännössä jättänyt hänet yksin selviytymään vaikeasta tilanteesta äidin kanssa ennen omaa kuolemaansa, joka johtui alkoholin ja huumeiden sekakäytöstä.
- Ioan purkaa menneisyyden aiheuttamaa pahaa oloaan käytännössä kaikkeen ympärillään, minkä vuoksi hän joutuu helposti vaikeuksiin kenen tahansa kanssa, ihan milloin tahansa.
- Hän uskoo, ettei mikään voi enää satuttaa häntä vanhempien menettämisen jälkeen, minkä vuoksi menneisyyden asioiden läpikäyminen on hänelle täysin yhdentekevää, eivätkä uudet siirrot ja päätökset elämässä tunnu myöskään merkitsevän hänelle mitään.
Vaille merkitystä ja tarkoitusta jäävien koulu- ja pätkätyöpäivien jälkeen hänen elämänsä kuluukin vain yksinään kaduilla tai vaivaisessa yksiössään videopelin parissa....
-Ioanin kohdalla oletettavaa voisi olla että painajainen olisi ikävän menneisyyden/lapsuuden - jonka hän on pyrkinyt sysäämään vain sivuun, kuin sitä ei olisi ollutkaan- kohtaaminen ja siinä samalla jo vuosia sisällään pitämien, padottujen tunteiden ulospäästäminen.
Kuulostaa todennäköisesti helpolta ja "nössömäiseltä", mutta kun lapsuuteen sisältyy mielisairas äiti ja siinä samalla alkoholisoitunut sekä huume-ongelmissa oleva isä sekä heidän ongelmiensa ohella poikaansa kohdistamaa väkivaltaa on selvää, ettei ihmisten, joiden piti olla lapselleen tuki ja turva, rakkauden ja hellyyden ilmentymä- kykenemättä kuitenkaan täyttämään tätä normia ja odotuksia- kohtaaminen olisi kaltoinkohdellellu pojalleen missään määrin miellyttävää tai helppoa...
Vaikka äiti ja isä ovat molemmat jo kuolleet, ALONESSA - kuten videopeleissä tyypillisesti- kaikki on kuitenkin mahdollista, joten saattaisiko Ioan kohdata esimerkiksi mielenvikaisen äitinsä, jonka kanssa hänellä oli aikoinaan hyvätkin hetkensä....
Niin, kyllä Ioan äitinsä tunnistaa ja samalla tietää heti, mitä tehdä....
Kun näin todella tapahtuu varmaa on ainakin se, että Ioan tunnistaa tahtomattaankin äitinsä- vielä alkuaikoina ilman pelikonetta tuskailleen poikansa mieliksi ja piristykseksi otetuista, peliteemaisista tatuoinneista kun ei voi erehtyä....
-Hän vain kääntää selkänsä ja pakenee, sillä hän ei halua palata menneeseen henkilöineen pienimmässäkään määrin ja koska ALONE on hänelle ainakin alkuun vain silkkaa unta ja painajaisen omaista silmänummetta tietää hän pääsevänsä sieltä pois kuten unista yleensä- heräämällä ja havahtumalla todellisuuteen...
Mutta entä, kun unessa onkin joku, joka haluaa pitää sinut tiukasti sen sisällä päästämätttä irti?
Ote on niin tiukka, että Ioan suorastaan yllättyy, ettei herää puristuksen tunteeseen kädessään. Sehän on suorastaan mahdotonta!
-Mikä tämä sitten on, ellei uni ja miten tästä pääsee pois?
Mennythän on mennyttä, eikä sille enää voi minkään ja vaikka voisikin Ioan ei halua kokea kaikkea sitä samaa uudelleen mistään hinnasta...
Felicia
- Felician kokemat ikävät ajatukset ja tunteet pohjautuvat koko hänen elämänsä ikävimpään tapahtumaan eli veljensä kuolemaan, josta hän syyttää vankasti itseään-hän kun pyysi veljeään hakemaan kaupasta kauramaitoa onnistuakseen suunnittelemissaan leipomuksissa johtaen veljen kuitenkin kuolemaansa- murhaan vai jopa itsemurhaan, ei saatu koskaan selvitettyä.
- Toisin kuin Ioanilla Felicialla on aina ollut hyvät välit vanhempiinsa.
Valitettavasti ystäviä hänellä on kuitenkin ihan yhtä paljon, sillä jäätyään murehtimaan veljensä kohtaloa syytellen siitä vankasti itseään menettivät kaikki muut ihmissuhteet hänellä merkityksensä.
- Koska veljen kuolema jätti Felicialle syvät traumat ja arvet ei hän pääse omantunnon tuskistaan sitten mitenkään kuullessaan toistuvasti veljensä tuskan huutoja, jotka hän tuli todistaneeksi puhelimen välityksellä juuri ennen tämän kuolemaa.
Tämä jos mikä aikaansaa epätoivoa, surua, hämmennystä, pelkoa...
Unohtamattakaan turhautumista siitä, ettei elämä mennyt niin kuin Felicia toivoi ja odotti.
- Jotta kokisi edes pienissä määrin veljensä kuoleman tuskaan rinnastettavaa kipua ja ennen kaikkea rangaistakseen itseään Felicia viiltelee ja vahingoittaa itseään kenenkään tietämättä.
Näkyvänä merkkinä tästä on useimmiten vain hänen verta vuotava nenänsä, jonka hän on murtanut jo useita kertoja.
-Koska Felicialla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada veljeään takaisin ja tietää sen itsekin, on hänellä onnekseen myös pehmeämpi tapa lohduttautua; veljensä huivi, joka tällä oli yllään kuollessaan ja jonka hän sai onnekseen haltuunsa – se tuoksuu yhä vahvasti aiemmalta omistajaltaan ja antaa toivoa siitä, että kaikki olisi säilynyt ennallaan.
Kuten kuitenkin jo tiedämme lämpimästä sisaruussuhteestaan huolimatta ei kaikki ollut Feliciallekaan aivan yksiselitteistä ja helppoa.
Viimeisenä yhteisenä vuonnaan veljensä kanssa hän sai näes huomata kuinka veli alkoi katsoa elämäänsä aivan uudesta perspektiivistä, löytäen itselleen jopa unelman, jota tavoitella.
Kyseisen unelman toteutus ei ollut kuitenkaan helppoa, sillä veli oli tullut antaneeksi aiemmalla käytöksellään ja toiminnallaan elämänsä aikana itsestään niin vastuuttoman ja holtittoman kuvan, että eritoten naisten - jotka olivat avaintekijä unelman toteutumisessa- lähestyminen oli hänelle todella vaikeaa, eikä kukaan sen puoleen ollut kiinnostunut hänestä.
Ainoa nainen, joka todella luotti häneen olikin hänen oma siskonsa.
Saadakseen toteen sen mistä unelmoi hän päätyikin tekemään jotain, mitä kukaan kunnollinen isoveli ei olisi ikinä pikkusiskolleen tehnyt...
Ja kaikki tämä vain, koska sisko oli luvannut tukea veljeään aina ja milloin vain, tilanteessa kuin tilantessa....
Ei Felicia tietenkään mitään tällaistä ollut lupaukseensa sisällyttänyt, mutta olisiko hänestä muka vastustamaankaan suurta voimaa, tahtoa ja toivoa täynnä olevaa veljeään....
Ei....
Ei sitten mitenkään....
Vaikka Felicia tulikin tuolloin menettäneeksi neitsyytensä oli hänen onnensa, että veli oli tuonut unelmansa esiin jo aiemmin, sillä näin hän onnistui varautumaan veljensä pähkähulluun siirtoon ja suunnitelmaan, käyttämään ehkäisypillereitä ja estämään näin raskaaksi tulemisen.
- ALONEEN päätymistä ajatellen- vaikka hän kuinka halusi veljensä takaisin yms.-on hyvin todennäköistä, että tämän kohtaaminen sanomattomine sanoineen ja tekemättömine tekoineen olisi Felician painajainen.
Eihän hän tiennyt syyttäisikö veli häntä kuolemastaan (vahvistaen vain hänen ankaraa omaatutoaan ja syytöksiä itseään kohtaan) tai tietäisikö tämä hänen pettäneen luottamuksensa käyttäen ehkäisypillereitä, kun tavoitteena oli saada aikaan veljen unelma, oma lapsi.
Hazel
-Hazel on tarinan päähenkilöistä ainut, jonka ikävät, tuskaisat kokemukset elämässä, hänen "pääsylippunsa" ALONEEN eivät liity hänen perheenjäseniinsä, vaan pikemminkin siihen millainen hän itse on ja mitä hän on elämänsä aikana tehnyt ja jättänyt tekemättä.
-Hazel on yliuskovainen persoona, jolle Raamatun oppien noudattaminen on kuin itse henki ja elämä.
Päätöksiä tehdessään hän ei varsinaisesti teekään niitä itse, vaan pyrkii toimimaan vain Raamattuun kirjattujen oppien mukaisesti "oikein".
- Toimiakseen ihan loppuun asti "oikein" Hazel jätti jopa perheensä, vanhempansa juuri ennen murrosikää, jottei tulisi tyypillisissä nuoruuden vimmoissa sanoneeksi tai tehneeksi heille mitään väärää tai pahaa.
Vahvan uskonnollisen suuntauksensa pohjalta Hazelia onkin aina pidetty outona, eikä hänellä ole myöskään ystäviä.
Tätä hän itse pitää jumalan antamana rangaistuksena jostain väärästä teostaan miettien joka päivä epätoivoisesti, mikä hänen syntinsä onkaan ollut.
-Koska Hazelin elämä on jo kuin valmiiksi kirjoitettu Raamattuun ei häneltä löydy oikein suuntaa elämälleen (tämäkin on tietysti hänen omin silmin Jumalan antama rangaistus jostain väärästä teosta, jota hän ei vain itse ymmärrä ajautuen vain päivä päivältä entistä suurempaan epätoivoon- ja tietoisuuteen).
-Päätyessään ALONEEN hän ei ymmärrä mistään mitään ja on aivan eksyksissä.
Ohjeita tähän epätodellisuuteen ei ole ja sinne päätyminen onkin hänelle kuin yhtä painajaista ja yliuskovaisena hän ajattelee tietenkin päätyneensä helvettiin ymmärtämättä tietenkään, "mitä syntistä onkaan tehnyt" ansaitakseen vastaavan kohtalon.
Kruununa tälle ajatukselle on hahmo, jonka hän saa vastaansa, (ei kukaan hänen tuntemansa tai perheenjäsen kuten Ioanilla ja Felicialla. vaan jotain aivan muuta) joka toimii ja ajattelee kaikkea muuta kuin Raamatun oppien mukaan.
- Hazelille koko alku ALONESSA onkin hirvittävää sotkua ja samalla myös tosi traumaattista.
Lisäksi se muuttaa hänen kokemusta itsestään vain entistäkin negatiivisemmaksi kuin se on jo tosielämässä.
- Miten tällainen epätoivoisesti uskovainen persoona, joka ei ymmärrä etenemisensä tallentamisesta saati oman tuskansa ja ongelmiensa kohtaamisesta mitään voi siis mitenkään päästä takaisin tosielämään, kun hänen olisi selvittävä kaikesta yksin tuntematta epätoivoissaan edes Jumalan läsnäoloa enää rinnallaan?
***
Sellaista :D
Heidän mahdollisesta selviytymisestään(?) pois ALONESTA takaisin tosielämään ja-maailmaan riittäisi kyllä juttua ja jaettavaa, mutta säästän sitä tuleviin postauksiin ;)
Kiitos kaikille lukijoile, olette ihania <3
Kommentit
Lähetä kommentti