lauantai 25. tammikuuta 2025

Blogin takana

 


Blogin takana


Moikka!

Päätin näin tarinan kirjoittelun keskeltä, että nyt olisi aika hieman "avautua" ja paljastaa kuka ja millainen tyyppi täältä blogin takaa löytyy ( teen tämän siis näin omana postauksenaan - en omana sivunaan tänne blogiin).

Täällä kirjoittelee siis Minttu. Aloitin nukkeilun vuonna 2017 kun kuulin sen aikaiselta koulukaveriltani näistä nukeista innostuen siten itsekin etsimään itselleni ensimmäisen Pullipini.

Kyseinen nukke- Pullip Chloi, joka tunnetaan minun huomassani paremmin nimellä Cynthia - löytyy siis edelleen kokoelmastani. 

Näiden nukkejen löytäminen ylipäänsä oli itselleni suuri pelastus, sillä kun minua koko opiskelu aikani kiusattiin- tuolloinkin, tämän harrastuksen aloittaessani siis- sain näistä nukeista paljon  iloa, lohtua, rakkautta ja ennen kaikkea inspiraatiota kirjoittamiseen ja sen myötä myös kuvaamiseen.




Kokoelmani ei kuitenkaan siis rajoitu vain Pullip- perheen nukkeihin, vaan itseltäni löytyy myös BJD:itä, joita kuvailen aktiivisesti myös tänne blogin puolelle.

Eikä sovi myöskään unohtaa niitä, "joka tytöltä vähintään jossain vaihessa löytyviä" Barbie, Bratz,  Monster High, Rainbow High, Disney Princess ym. nukkeja jotka kuuluvat yhtä rakkaina nukkeperheeseeni ollen vain hieman harvemmin kuvattavina. 


Mitä muuta elämääni kuuluvat kuin nuket

Kerrotaan nyt heti näin alkuun että, olen siis varhais/työkyvyttömyyseläkkeellä eli en opiskele mitään ( lukion viimeiselle ehdin, kunnes lopetin sen kesken yrittäen vielä sen jälkeen muutamaa ammatillista tutkintoa ).

Se, etten pärjännyt näissäkään tutkinnoissa johtuu harvinaisesta sairaudestani, minkä takia minua kiusattiinkin silloin opiskellessa, mikä vuorostaan vaikutti ikävästi opiskelu motivaatiooni sekä itsetuntooni.

Kyseinen sairaus- spastinen parapareesi eli etenevä alaraaja halvaus- rajoittaa mahdollisuuksiani työelämän suhteen varsin laajasti, sillä  kävelyni ja ylipäänsä pystyssä pysyminen vaativat itseltäni aika paljon ollen samalla varsin huteraa ja silmiinpistävää😒

Vaikka kiusaaminen jättikin minuun pysyvät arvet en anna tämän sairauden kuitenkaan masentaa tai sen suuremmin hidastaa itseäni, sillä pakkohan se on ollut hyväksyä ja oppia elämään omien raajojensa kanssa- ei sitä muuten pääsisi eteenpäin. 


Eläkelläisenä vapaa-aikaa minulla siis riittää, mutta mihin käytän sitä nukkejen lisäksi?

Rakastan kaikkea kirjoihin ja kirjoittamiseen liittyvää ja olenkin aikamoinen lukutoukka sekä kova tarinoimaan ja kirjoittamaan kaikkea omaa.

Myös piirtäminen kuuluu vankasti harrastuksiini ( kiitos jälleen nukkejen, sillä ne ovat aina malleina ja inspiroimassa minua).

Pitäisikin varmaan joku kerta tehdä tänne blogin puolelle postaus, missä näyttäisin enemmän teoksiani. 

Viihdyn myös paljon luonnossa ja lähellä kaikkea ns. luonnomukaista eli maaseutumaisemissa ( en siis voisi ikinä kuvitellaakaan asuvani missään suurkaupungissa), mistä voikin johdatella suoraan seikkaan, jota ei voi olla mainitsematta minusta puhuttaessa, sillä se on ollut osa minua jo aivan lapsesta asti;  rakastan kaikkia eläimiä

-Olipa kysessä sitten joku inha otökkä tai niljakas lisko/käärme kuuluu se yhtä lailla eläimiin joita rakastan (hyttyset ovat pokkeus).

Kotona, porukoideni luona, jossa siis edelleen asun asustaa siis odotettavasti kaksi koiraa; Otto ja Ossi sekä omat  kissani Nero ja Leo, jotka kaikki ovat minulle nukkejen tapaan ihan älyttömän tärkeitä.

Pakkohan se on siis laittaa kaikista muutama kuva, kun olen heitäkin yhtä lailla tullut silloin tällöin kuvailleeksi😄



Ensimmäisimpänä Otto, niin valppaana ja hyvännäköisenä kunnes....


" Ai kuvaat sä nyt jo vai?"

Siis ihan huippu 😂❤




Sitten Ossi, tämä pikku Rölli peikko .....





...Joka sai onnekseen parturointia just tuossa viime jouluna, mikä toi ekaa kertaa koskaan sen silmät ja koko kasvot esiin❤
-Saa nyt vaan nähdä mihin asti kyseinen lookki kestää ennen kuin karvat kasvavat taas takaisin.


Vähän yhteiskuvaa heistä viime kesän uintireissulta, missä ei varsinaisesti oikein uitu, mutta maisteltiin rannan kasveja ja juostiin kivien perässä ihan vähän matkaa veteen😅


Tästä sitten kissoihin.....



Tässä siis Nero, kissa joka elää vähän ristiriidassa nukkejeni kanssa, sillä on kova poika maistelemaan ja syömään kaikkea mitä eteensä vaan saa ( minä ja nukkeni olemmekin saaneet maksaa tämän johdosta vähän ikävämmin ja joutuneet suojautumaan erityisen tarkasti ja hyvin), mutta ei sille voi oikein olla vihainenkaan- on niin kova poika kehräämään ja hakemaan huomiota.



Tämä on ehdottomasti paras/ ainakin ikimuistoisin kuva Nerosta 😅😂
En tiedä arvostaako se oikein itse sitä, että olen julkaissut tätä kuvaa pitkin somea, mutta tämä on jäänyt niin ikimuistoisena hetkenä mieleen muistaakseni ensimmäiseltä ulkoilukerralta valjaissa, ettei sitä mitenkään voi olla hymyilemättä tätä katsoessaan :D



Ja viimeisimpänä, muttei suinkaan vähäisimpänä Leo, joka on näistä lemmikeistä kyllä paras poseeraaja....



Tilanteessa kuin tilanteessa, sillä en tiedä, mistä ihmeestä se vetäisi tällaisenkin-koiranpentumaisen - ilmeen, jolla olisi yhtä hyvin voinut saada namin tai pari, jos vain söisi niitä....😅❤



Ja vielä mitä viehättävin yhteiskuva näistäkin pojista ❤


Jos ei kaiken muun ohella näiden karvakaverien kanssa arki piristy,  niin ei sitten mitenkään :D


Näin tiivistetysti muita kiinnostuksen kohteitani ovat mm. historia, fantasia ja sen maailmat, ihmisen mielen ja kehon toiminnan suhde sekä ylipäänsä psykologia.


Toivottavasti tykkäsitte vaihteeksi tällaisestä postauksesta- ensi kerralla palataan taas nukkejen pariin ❤



Minä somessa

Pullip Instagram @sweetpullipdreams

BJD:t ja muut nuket Instagram @sweetdreamsofotherdolls


















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Talven jälkeen

Talven jälkeen.... ....On aina kauan odotettu kevät ja sen kunniaksi onkin kuvattava vuodenaika nukeistani kevättä edustavaa Callunaa.  Iron...