Suden sydän luku 14
Suden sydän Luku 14: Hamaan tappiin * kirkon kellot soivat* *** Kirkon sisällä Pappi: ....Ja täten olemme tulleet tänne muistamaan kahta arvoisaa kyläläistämme; Billyä ja Summersia, jotka tulivat menehtyneiksi pari viikkoa sitten metsänpetojen kynsissä suorittaessaan rajanvartiointi tehtäväänsä metsän tuntumassa..... Orube: *puristaa kätensä hetki hetkeltä tiukemmin ympärilleen tukahduttaakseen syyllisyyden tuntensa* Pappi: He tiedostivat riskit ottaessaan tehtävän vastaan ja luoja osoittaa arvostuksensa ja armahtaa heidät kaikesta pahasta näin kuoleman jälkeen. - Estiväthän he petoja etenemästä rajaa pidemmälle kylään pelastaen täten meidät kaikki muut. Pappi: Heidän lähdettyään me koemme nyt suurta surua ja tuskaa, mutta Herra näkee sen ja pyyhkii kaikkien kyyneleet silmistään, eikä ole enää kuolemaa, eikä surua, itkua tai kipua. Kaikki nämä asiat ovat kadonneet ikuisesti. Pappi: Ja tämä on osin Billyn ja Summersin ansiota. Kiittääksemm...