Heidän jälkeensä on kuitenkin @kitasindollshouse:n ihana customi, joka sai nimen Yael❤
Hänen roolinsa ei alkuun ollut ihan selvä, kunnes pidellessäni häntä käsissäni hän kertoi kuin itse oman tarinansa minulle.
Yael onkin osana tarinaa, josta itseltäni löytyy jo nukkeja ( esim. Phyet, Meena sekä ...) ja jota olen kehitellyt jo vuosia.
Onkin niin hienoa, että Yael voi viimein läsnäolollaan luoda ja tuoda silauksen tälle tarinalle :)
Tarinan nimi on Pimennossa ja siinä maailma on ajanjaksoltaan ikävässä tilanteessa- suuren tuhon ja pelon aikakausi näyttää viimein saaneen päätöksensä, mutta maailma sen jäljiltä on täysin tuhottu ja kaaoksessa ja ihmiskunta sen ympärillä elää vailla toivoa paremmasta.
Kukaan ei uskalla katsoa ympärillään olevaa tuhoa ja hävitystä, vaan kaikki kulkevat päivisin kotiensa ulkopuolella siteet silmillä säästyäkseen tuhoa ja kuolemaa symboloivalta todellisuudelta.
Yöt ovat edelleen ihmisille pahinta aikaa pahuuden kulkiessa edelleen valtoimenaan kaduilla etsien toivottomia sieluja sekä yhä elossa olevia, pahimmillaan yöhön eksyneitä ihmisiä.
Tämä pimeys ja pelko ulottuu kaikkialle, paitsi Cabotin suvun palatsiin ja sen laajaan puutarhaan.
Palatsi ympäristöineen on säilynyt koskemattomana ja loistossaan Yaelin (joka on sukunsa viimeinen edustaja) sekä tämän edeltäjien ansiosta, jotka osaavat kommunikoida pienten, valoa tuovien hyönteisten, tulikärpästen kanssa.

'
Yael on siis tietoinen maidensa ulkopuolisesta tilanteesta- onhan hänellä palatsissa seuranaan perheen ulkopuolinen, suvun kanssa kasvanut orpopoika Heiko, joka on poikennut ulkomaailmassa muutaman kerran nähden sen tuhon ja hävityksen sekä ennen kaikkea sen pelkäävät ihmiset.
Ulkomaailman karu tilanne kuitenkin vain vahvistaa Yaelin näkemystä siitä, että heidän olisi Heikon kanssa vain parempi pysytellä palatsin suojissa, jonne kyseinen pelko ja pahuus ei ole pystynyt iskemään.
-Siellä hän voi päivittäin suorittaa uskonnolliset riittinsä muistellakseen edesmenneitä vanhempiaan sekä koko sukuaan.
Hoitaessaan kaunista puutarhaansa Yael pystyy myös voimaantumaan aivan erityisellä tavalla pienten hyönteisystäviensä ansiosta, sillä tuovathan ne valoa ja turvaa periaatteessa ainoastaan hänelle.
Näin toteutuu myös hänen vanhempiensa oppi, jonka mukaan "Cabotit eivät jaa" ja palatsin ansaitsema suojelus pysyy vain suvun jäsenen käsissä.
Palatsin ja sen puutarhan pysyessä suojassa ei nuorella naisella ja "sukuun otetulla" Heikolla ole siis mitään hätää.
-Olisiko Yael kuitenkin halukas jakamaan suojeluksensa muun maailman kanssa, joka on palatsin rajojen ulkopuolella täynnä pelkoja ja arvaamattomuutta suuren tuhon ja pelon aikakauden jälkeen?
Onko tuo aikakausi todella vielä edes loppunut vai tuleeko kaikelta pelolta ja tuskalta välttyneen Cabotin todella kohdata kaikki tuho- kenties jopa itse kuiolema- ennen kun tietää kunniottaako edesmenneen sukunsa omistushaluisia tapoja vai auttaako muita?......
***
No tekeepä Yael tarinassa miten tekee on toisessa tarinassani henkilö, joka on tehnyt omat valintansa elämänsä suhteen jo vuosia, vuosia sitten epäilemättä tai katumatta niitä kertaakaan elämänsä aikana.Tämä henkilö on noita nimeltään Thelma.
Hän omaksui noitavoimat jo aivan pienenä- jo taruksi muodostuneen tarinan mukaan hän sai voimansa siunauksena jumalilta, jotta pystyi jatkamaan elämäänsä vanhempiensa sokaistua hänet jonkin pienen, täysin merkityksettömän virheen takia.
Toisen version mukaan sokeana syntynyt tyttö opetteli itse kaikki taitonsa selviytyäkseen elämässä eteenpäin vanhempiensa kuoltua.
Kukaan ei tiedä totuutta, vaan vain sen, että Thelman voimat ovat vertaansa vailla ja että hän on suurin noita koko maailmassa.
-Hänen apuaan tai oppiaan on kuitenkin samalla myös vaikein saada, sillä jo teini-ikäisenä hän päätti vetäytyä sivilisaation parista kauas pois, syvälle metsään asettuen asumaan omaan, pieneen, puiseen mökkiinsä palaamatta sieltä enää koskaan takaisin ihmisten pariin.
Miksiköhän?
Kenties hänen uskottavuuttaan ja taitojaan epäiltiin juuri sokeuden takia eikä tuolloin teini-ikäinen naisen alku jaksanut enää kuunnella solvauksia taidoistaan ja tietämyksestään, vaan löysi lohtua ja lopulta myös uuden kodin itselleen tärkeästä luonnosta ja läheisestä, suuresta metsästä asettuen lopulta sinne, missä kukaan ei voisi enää koskaan satuttaa häntä.
Mihinkään kostotoimiin tms. Thelma ei kuitenkaan koskaan ryhtynyt vaan pysyi vaikeista nuoruusvuosistaan huolimatta "hyvänä noitana " pyrkien vain unohtamaan ikävät menneet suunnaten voimiaan ja taitojaan metsään ja sen elvyttämiseen.
Hänen ansiostaan metsä mm. nousee loistoonsa aina rankan talven jälkeen ja palautuu lopulta ennalleen suurenkin tulipalon jälkeen.
Tarinassa jo hieman yli neljänkymmenen vuoden ikään ehtinyt Thelma näyttää jopa saavuttaneen suurta arvostusta metsään mukanaan piilottamiensa taitojen kautta.Monet apua tarvitsevat ovatkin hakeneet häntä käsiinsä saadakseen rohtoja tai loitsuja, joidenka avulla parantaa läheisimpiään, turvata kotiaan ja muutamat jopa murhatakseen vihamiehiään.
Toisinaan apua hakevan tarkoitusperä määrittää sen löytääkö hän Thelman- useimmiten se on kuitenkin vain tuurista kiinni.
Hyväntahtoinen noita haluaa kuitenkin usein auttaa ihmisiä- murhia tai tappoaikeita suunnittelevia lukuunottamatta- ja palkitseekin usein löytäjänsä avullaan.
Entäpä sitten noidalta oppia hakevat?
Tämän haasteen kanssa joutuu taistelemaan oheisen tarinan päähenkilö Hope, joka on kuullut adoptio isoäidiltään Hortensialta noidasta, joka voisi opettaa noitavoimia hyvään tarkoitukseen ja luonnonvoimia kunnioittaen.
Olisiko kyseistä noitaa mahdollista löytää- tämä kun katosi ihmisten joukosta yli kolmekymmentä vuotta sitten?
Olisiko Hopen edes mahdollista saada tältä oppia- hän kun on itse vain adoptioperheessä isoäidin roolin ottaneen Hortensian sekä tämän oman tyttären kanssa kasvanut tavallinen tyttö, joka ei tiedä omasta alkuperästään tuon taivaallista saati sitten mahdollisuuksistaan hallita minkäänlaisia voimia.
Olisiko Thelma avain tähän kaikkeen?
***
Pysytään seuraavankin nuken kohdalla lähellä luontoa.Kuten olen tuonut nukkejeni Instagram- tilillä esiin nukeistani löytyy myös elementtejä hallitsevia yksilöitä.
( Oceania- Vesi
Flame- Tuli
Airinn- Ilma)
Mutta hetkinen, missäs on maa?
Aivan, maa puuttui aina tähän asti kunnes päätin, että olisi aika täydentää elementti poppoo vielä maata hallitsevalla nukella.
Kyseisen nuken kanssa kävikin sitten paremmin kuin hyvin, sillä katsellessani vielä tuolloin myynnissä ollutta Thelmaa huomasin myyjän tekevän tilauksesta myös customeita- tartuinpa siiis toimeen ja tilasin ennen Thelman ostoa myös tämän nuken, joka ilmensi lopputulokseltaan täydellisesti hakemaani maan haltijaa/taitajaa.
Kiitos siis sekä Thelmasta, että tästä neitosesta @zombiegirldolls!❤
Kyseinen maata hallitseva nukke on siis Emerald.
Hän on....no kuten muutkin elementtinuket, yhtä oman elementtinsä kanssa ja täten siis kirjaimellisesti hyvin maanläheinen.
Elementtejä hallitsevat nuket saavat oman tarinansa, mutta koska tarinassa on vielä muutama aika iso aukkokohta en availe sitä tänne vielä enempää.
Keskitytään enemmän siihen millainen Emerald on persoonaltaan ym.
- Kuten jo mainittu Emerald on maantaitaja eli hänen elementtinsä on maa.
Hänellä on siis geokineettinen kyky hallita maata ja sen eri- yleensä kiveä,hiekkaa ja maamineraaleja sisältäviä- olomuotoja.
- Emerald on tyyni, rauhallinen ja usein hyvin hiljainen persoona.
Hän ei turhia hötkyile, eikä käytä voimiaan ( ainakaan noin vain tai syyttä suotta ) väkivaltaan tai hyökkäyksiiin vaan hyödyntää taitoaan ennemminkin puolustautumiseen, mihin maa onkin juuri sopiva voima, sillä toisinkuin muut voimat, maantaitaminen sopii tasavertaisesti sekä hyökkäämiseen että puolustautumiseen.
Voimansa vakauden pohjalta hän vain seisoo ja joko keskeyttää mahdolliset hyökkäykset tai ottaa ne omaan käyttöönsä.
- Maavoimiensa kautta Emerald pystyy myös näkemään valehteleeko joku. Tuntiessaan toisen henkilön sydämen sykkeen ja hengityksen värähtelyinä maassa sen poikkeavuus paljastaa valheet hänelle helposti.
- Koska ihmiset ovat tyypillisesti varsin kovia valehtelemaan eikä kenenkään voi koskaan luottaa täysin Emerald viihtyy odotettavasti hyvin yksin.
Hänen päivänsä kuluvat usein tyypillisesti jossain, missä hän voi olla lähellä omaa elementtiään- esim. vuoristossa tai sen tuntumassa, toisinaan muovaamissaan luolastoissa kuin myyrä konsanaan yms.
- Hiljaisuudestaan ja eristäytyneisyydestään huolimatta Emerald on loistava kommunikoimaan muiden henkilöiden kanssa.
Ei juuri niinkään itse puhujana vaan päinvastoin kuuntelijan roolissa saaden ihmiset avautumaan ikävimmistäkin asioista ja aiheista itselleen.
Ja hyvää kuuntelijaa, sitä jos ketä elementtejä hallitsevien nukkejen tarinan muut hahmot todella tarvitsisivat....
❤
***
Viimeisenä uutena Pullipina esittelyssä on Ariel.
Jos nuket olisi esitelty saapumisjärjestyksessään hän olisi ollut heti ensimmäisenä, sillä hän saapui luokseni jo vähän ennen syksyä.
Sattuman kautta määräytynyt paikka tuossa syksyn uusien nukkejen rivissä postauksen alussa määritti kuitenkin hänen esittelynsä vasta tänne häntäpäähän.
Väliäkö kuitenkaan sillä, missä vaiheessa sinua esitellään- pääasia, että pääsit esiteltävien joukkoon (saapumis ajankohtansa puolesta Ariel kun ei edes kuuluisi Syksyn nukkeihin- hänen onnekseen en ole kuitenkaan niin pikkutarkka vaan suorastaan haluan esitellä häntä hieman❤).
Käydään siis asiaan: eli kuten toin jo tämän vuoden Halloween postauksen kuvien kautta ilmi Ariel on vampyyri.
Hän on toisen vampyyrinukkeni Siofran tytär ja täten äitinsä vatsassa jo enonsa Ivanin ja lemmenjumalataren välisessä rakkaustarinassa, päästen käytännössä mukaan toisessa oheiseen vampyyriklaaniin sijoittuvassa tarinassa ollen päähenkilö Kuviran paras ystävä.
Mitä Arielista sitten kertoisi....
No ensiksikin hän ei tiedä isäänsä. Klaanin sisällä juorutaankin, että Siofra olisi tehnyt hänet jonkun klaanin ulkopuolisen vampyyrin kanssa, mikä olisi tietysti kiellettyä.
Koska äiti ei suostu kertomaan totuutta edes tyttärelleen ei tämän auta kuin toivoa isän olevan joku oman klaanin miehistä.
- Onnekseen Ariel ei ole kuitenkaan masentuvaa tyyppiä, vaan uskoo vahvasti itseensä luottaen samaten äitiinsä.
Mitä väliä mokomalla isällä edes olisi kun tämä ei kerran ole ollut tiedettävästi läsnä hänen elämässään muutenkaan?
Pääasia on että hän on osana klaania, jossa on hänelle tärkeitä ja läheisiä henkilöitä kuten oma äiti sekä paras ystävä, joita hän ei vahtaisi sitten kehenkään muuhun.
Koska tarinan päähenkilö on omisssa haasteissaan ja tuskissaan vahvasti- liki neuroottisella tasolla- vellova Kuvira eikä Ariel jää hän ennnemminkin sivuosaan.
Yksi erityinen piirre nousee hänestä kuitenkin esiin, nimittäin hänen saalistus menetelmänsä vampyyrina.
Ariel kun ei arvosta niinkään raakaa voimaa saati sitten veriroiskeita, vaan toimii saalistaessaan kuin seireeni hyödyntäen siis erityisesti juuri miehiin vetoavaa kaunista ulkonäköään.
-Vain hetkellinen katsekontakti hänen silminsä riittää, niin saalis on jo hänen otteessaan.
Useimmiten hän johdattaa uhrinsa aina makuuhuoneen puolelle asti, missä nuori nainen paljastaa itsestään estoittaa paljasta pintaa saaden täten tyydytystä vastakkaiselta sukupuolelta eroottisellakin tasolla ennen päätavoitetta eli ravintoa.
Ariel päättää saalistuksensa näes aina vasta kiihkeiden tunteiden ja leikkien jälkeen pehmeällä puraisulla vastakkaisen osapuolen kaulaan nauttien siten veriateriansa siististi ja sotkematta kuin uhriaan kunnioittaen ja kiittäen.
Vaikka Ariel onkin tarinasssa "vain sivuhenkilönä" on hänellä suuri merkitys päähenkilö Kuviralle ja apu tämän omiin neuroottisiin haasteisiin ( joista en kerro/avaa enempää koska Kuvira itse ei ole tässsä postauksessa käytännössä mukana).
Tytöt ovatkin lähempänä toisiaan kuin tietävätkään ja ennen kaikkea heidän oma verensä tekee heistä vampyyreita saattaen kuitenkin tahrata, jopa sotkea kaiken aivan kokonaan.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti