Viikonlopun mökkihökkeilyä
Moi <3
Kuten tulin jo tuossa edellisen postauksen lopussa vihjanneeksi palailin juuri vastikään porukoideni omistamalta mökiltä kotiin, missä mukananani oli muutama nukkekin.
Kyseessä oli vain yhden yön kestänyt reissu, mutta kuvailtua tuli niin nukkeja kuin vähän muutakin, minkä pohjalta postauksesta löytyy nukkekuvien ohella myös muutaman kuvan verran muutakin materiaalia.

Porukoiden mökki sijaitsee siis Hirvensalmella, jossa pitää ajaa satamasta veneellä saaristoon missä sijaitsee paljon muitakin mökkejä- itselleni tämä oli ensimmäinen kerta perheeni omalla, vaikka se onkin ollut porukoideni omistuksessa jo pari-kolme vuotta.
- Heillä on riittänyt siellä remppaamista, jotta minunkin olisi turvallisempi/ helpompi liikkua siellä joten eihän sitä voi olla kuin tyytyväinen, että pääsin viimeinkin viettämään päivän ja yhden yön saaressa (kirjaimellisesti täysin luonnon helmassa vailla sähköä tms.) yhdessä heidän sekä poikaystäväni kanssa❤
Luonto oli mökillä todella läsnä ja veden läheisyys ilmeinen kuten yllä olevasta kuvasta näkee🌊 ja vaikka edellisessä postauksessa toinkin aika paljon esiin sateisen kesän niin tällä kertaa sää pysyi poutaisena ja saaressa oli suht lämmintäkin👍 (kuten odottaa saattaa sadetta ilmeni vasta sitten kotiin palatessa omassa kotipihassa😅💧).

Vaikka veneily ei oikein ole minun juttuni- olen näes merisairas🤢- niin tulihan sitä käytyä myös veneellä vähän matkan päässä mökiltä tällaisten kallioiden kupeessa isäni toimesta kalastaen. Ja kyllä, kalakin nappasi koukkun; isohko ahven osui näes isäni siimaan, mutta onneksi se päästettiin lopulta vapaaksi😇🐟
Muut napsivat siitä innokkaasti kuvia, mutten itse oikein innostunut moisesta, sillä kalan jäätyä kiinni seurasin vain pelonsekaisesti toivoen että se pysyy hengissä aina koukun irrottamisesta isäni käsissä otettujen valokuvien läpi takaisin järveen- minä en olisi siis mikään paras kalastuskaveri, jos saalista haluaisi todella saada, sillä vaikka en olekaan mikään vegaani tai pelkkä kasvisyöjä en nauti/voi olla tuntematta huonoa omaatuntoa kuoleman tuottamisesta jollekin toiselle elolliselle eläimelle vain saadakseni sitä oman pöytäni ruoaksi🍖
Kotonakaan minun ei tarvitse sen paremmin tietää mikä eläin lautasellani oleva pihvi on aiemmin ollut, sillä muuten se jäisi minulta aika varmasti syömättä, kun alkaisin vain miettimään mitä tuo eläin on elämässään menettänyt päädyttyään vain minun lauteselleni😟
-En ylipäänsä oikein pidä ajatuksesta, että jotkut eläimet elävät vain päätyäkseen meidän ihmisten ruoaksi, niin että me olisimme kylläisiä.
Eritoten kun ottaa huomioon, että joillain lihatiloilla eläinten olot ovat aivan surkeat😩( menevät pahimmillaaan jopa eläinrääkkkäyksen puolelle😟).
Eläimet ovat parhaimmillaan elollisina eikä niiden elämää/elinolosuhteita saisi väheksyä vain koska ne ovat syntyneet "vain joksikin tietyksi eläimeksi".
Jokainen elollinen on kuitenkin tärkeä ja jokaisella on oma tehtävänsä tässä ihmisten hallitsemassa, toisinaan kaoottisessakin maailmassa🤷🏻♀️🌏
Siirrytään tästä "ruokatottumus avautumisestani" kuitenkin mukavampaan aiheeseen😅
Toisin sanoen omalla kohdallani mökkeilyn pääkohtaan eli nukkejen valokuvaukseen.
-Nukkeja lähti kaiken kaikkiaan mukaan kuusi, mutta valitettavasti kahta niistä- vesielementtiä tarinassaan hallitsevia Oceaniaa ja Aleaa- ei saatu kuvattua kun kuvaaminen vedessä ei onnistunut ilman odotettua hiekkarantaa ja pehmeä pohjaista järveä, joka olikin sitten pohjaltaan täyttä kiveä😕
Pitääkin koittaa vielä myöhemmin tällä viikolla päästä läheiselle rannalle ottamaan nuo kuvaamatta jätetyt kuvat.


BJD- nukkeja edustamassa mukana oli ihanainen Haya❤, jonka mukaan otto oli itselleni itsestäänselvyys.
Haya kun on omassa tarinassaan Tyttö, tinakenkäinen (2024) varsin yksinäinen ja syrjäytynyt nuori nainen, jolle vastaava, suht syrjässä sijaitseva mökki ja saari olivat kuin turvapaikka, minne paeta muiden miellyttämistä ja jatkuvia hyväksytyksi tulemisen paineita, mitkä ovat (ihan näin kokemuksesta😕) varsin tyypillisiä tunteita vastaavassa tilanteessa olevalle.
Näin yksin laiturin reunalla sitä saa hyvin mietittyä, mikä elämässä on itselle todella tärkeintä ja mitä siltä todella haluaa.
- Itse kävin vastaaavanlaiset ajatukset aika vastikään läpi parisuhteeni osalta onnistuen onneksi korjaamaan tilanteen itse, kasvattaen kirjoitusharjotusten kautta itseluottamustani, joka ei ollutkaan sellaisella tasolla kuin olin sen kuvitellut olevan😕
Kaikki onkin parisuhteessani jälleen hyvin ja olikin niin mukavaa ja ihanaa että poikaystäväni oli tällä mökkireissulla mukana luomassa uusia yhteisiä muistoja❤
( Myönnetään, tuo meidän välisemme ikävämpi ajanjakso taisi näkyä myös ottamissani nukkekuvissa, ainakin niiden teeman osalta....
Ei sillä, etteikö niistä olisi ollut hyötyäkin tunteiden käsitelyssä👍)
Ihan lohdutuksena paljastettakoon, ettei Hayakaan tarinassaan yksin jää vaan löytää sen oman tiensä, seuraten todella sydäntään- kuten meidän kaikkien kuuluisi😊💪
❤❤
Kun sitten siirrymme Pullipien pariin, mukaan ovat lähteneet Marlena yhdessä pikkusiskonsa Mistyn ja tämän ystävän Phoeben kanssa ( + Ocenia ja Alea joita ei saatukaan kuvattua).
Heidän kohdallaan laiturille asettui Marlena❤- mikä lienee varsin ymmärrettävää, kun ottaa huomioon ettei pikkusisko Misty tule hänen kanssaan toimeen sitten alkuunkaan ( näin on siis aina ollut- tai no ainakin siitä asti kun hankin Mistyn ja päätin, että hän on sellainen mustasukkainen ja katkera pikkusisko, joka tekee vain kaikkensa saadakseen isosiskonsa huonompaan valoon heidän vanhempiensa silmissä- pahoittelut tästä Marlenalle😅).
Se muuttuko tilanne missään vaiheessa tämän paremmaksi tai onnistuuko Misty ikävämmissä aikeissaan Marlenan suhteen selvinnee tyttöjen yhteisessä perhetarinassa, minkä vielä jossain vaiheessa kirjoitan ( kenties jopa seuraavana tarinani näin useiden vuosien ideoinnin jälkeen😅) .
Näin tällä kertaa Marlenalle suotiin kuitenkin rauhaisaa aikaa itsekseen ilman pelkoa siskonsa katalia juonia tms. kohtaan😇
-Marlenan kanssa on odotettu siis syksystä asti että päästäisiin napsimaan kuvia näin kesällä ja olihan tämä hyvien kuvien ohella mitä mukavin irtiottokin❤
Auringon paisteessa syntyy ihan eri fiilis kuviin kuin sateella, jolta luojan kiitos tosiaan tällä reissulla vältyttiin👍
Noiden kuvien jälkeen Marlenan katse palasi vähitellen....
....jonnekin kaukaisuuteen, jolloin järvikin pääsi vähän paremmin esiin🌊
Misty ja Phoebe jäivät vuorostaan siis mökin rappusille, missä sitten kuvasin heitä eri etäisyyksiltä.
Misty tuossa edessä tavalliseen tapaansa varsin yrmeänä/tympeänä, katse laiturilla ( ja Marlenassa ) päin kun taas Phoebe selvästi ihastuneena/yllättyneenä rappusilta avautuvasta metsäisemmästä maisemasta.
Ainakin toinen heistä osaa siis keskittyä muuhunkin kuin katkeriin ajatuksiiin ja "kosto suunnitelmiin"😅👍
Tämä taitaa muuten olla näin vuosien saatossa ensimmäinen kunnon yhteiskuva heistä kahdesta🤭
Vaikka Phoebe olikin jo alusta asti nukkeiluni alkuaikoina suunniteltu tarinaan Mistyn ystäväksi taisin nähdä jo silloin pienen kurtun heidän ystävyydessään kun Misty tosiaan ennemminkin vain hyödyntää Phoeben ystävyyttä pitäen tätä kuin kätyrinään "Marlenaa vastaan käydyssä taistelussa", minkä pohjalta en ole oikein aiemmin nähnyt syytä ottaa heistä mitään "kaverikuvia" tms.
Nyt se on kuitenkin tehty, eikä kaduta kyllä yhtään😄; ovathan he varsin nätti parivaljakko🤗❤ ja mielestäni tässä kuvassa heidän luonteensa tulevat myös hyvin esiin 👍
Mitä sitten itse "pikku pahattareen" tulee niin olihan sitä pakko ottaa tytöstä lähempääkin kuvaa❤
-Misty on siis ensimmäinen Dal-nukkeni ja tuon jo varhain kehittelemäni persoonan ohella hänellä onkin vahvaa tunnearvoa🥰 ( pääsikin näin pitkästä aikaa tällaisiin kunnon kuviin).
Ja vaikka he tosiaan Phoeben kanssa jäivät tuonne rapulle laiturin sijaan, niin kyllähän se aurinko heihinkin osui korostuen pienellä editoinnilla🌟
Mistyllä ei olisi siis syytä mököttää sen suhteen, että Marlena olisi päässyt kirjaimellisesti parempaan valoon.
Nukkejen ohella kameraan ei valitettavasti osunut esim. pieniä pupun poikasia mitä porukat ovat aiemmin mökin ympäristössä bonganneet, mutta jotain kaunista, elollista kuitenkin😊
Hyönteisiä pörräsi näes varsin paljon tuossa saaren metsäisessä ympäristössä, eikä sitä tosiaan tarvinnut mennä terassia pidemmälle, jotta kohtasi ilmasta jotain pientä ja ainutlaatuista- ei onneksi kuitenkaan juurikaan hyttysiä, joita en itsekään oikein arvosta😑
Parhaimpana esimerkkinä tästä on ehdottomasti tämä kaunis ja iso perhonen, joka suorastaan leimautui poikaystävääni- niin epistä -laskeutuen ensikerran hänen polvelleen, minkä jälkeen sitten jopa hänen sydämen puoleiselle rinnalleen
Kun kyseinen kaunokainen sitten laskeutui peilailemaan itseään poikaystäväni aurinkolaseista sai siitä hyvin kuvia napsittua- tässä parhain niistä 🦋
Illan tullen tuli sitten pelattua Hitsteriä porukoiden kanssa sekä kuunneltua ylipäänsä musiikkia🎵
Kun porukat sitten vetäytyivät jossain yhdentoista aikoihin/jälkeen nukkumaan jäimme me poikaystäväni kanssa vielä mökin laiturille kauittimen kanssa kuuntelemaan vielä vähän musiikkia.
Nämä viimeisimmät kuvat ovatkin hänen ottamiaan.
Tässä kuvattuna on porukoiden moottorivene, jolla ylipäänsä pääsimme mökille🛥....
Tässä sitten vähän maisemakuvaa vastakkaiselta puolen laituria, missä kuvaan osui myös tuo pahainen virveli, jolla se isäni vapaaksi päästetty ahven tuli napattua....
Ja ohhoh, pääsinpä itsekin kuvaan😅
Tätä kuvaa ottaessa taisin laulaa mukana ääneen jotain niistä biiseistä, mitä tuli siinä illalla vielä kuunneltua- kenties siitä tuollainen kaihoisa katse kauas taivaanrantaan🌄😅
Lopulta mekin kuitenkin kävimme nukkumaan ( itselleni valitettavan kylmään aittaan🥶 ), missä tulikin sitten nukuttua aamuun asti ennen seuraavaa päivää ja kotiinpaluuta.
Emme kadu nukkejeni kanssa reissun suhteen mitään, saatiin hyvin kuvia ja oli muutenkin ihanaa viettää aikaa itselleni läheisten ihmisten kanssa❤
Erityiskiitos siis heille tästä viikonlopusta❤